16. joulukuuta 2016

riipus pilalle menneestä medaljongin puolikkaasta


Surkea näky...
Toisen medaljongin toinen puolikas suli pilalle juotoksen korjaamisen yhteydessä.
Tietoinen riski, ajatus toiselle puolikkaalle oli jo mielessä...

Juotin ensin saranaputkelle viilaamani uran umpeen.
Piirrotin suunnittelemani kuvan puolikkaaseen ja sahasin sen.
Viilasin sahaukset kuntoon ja juotin puolikkaan pohjalevylle.
Kaksi viimeistä kuvaa on näköjään lipsahtanut väärin päin :)

Juottamisen jälkeen sahasin ylimääräisen materiaalin,
viilasin ja filssasin korun ja juotin siihen ripustuslenkin.
Korun sisäpuolen oksidoin Blizillä ja korun pinnan viimeistelin karkealla filssillä.




medaljonki

Ensimmäisessä jaksossa sain lisätyöksi medaljongin.
"Haastava.", sanottiin.
Niin oli.
Välillä medaljonki huilasi viikkokaupalla laatikon pohjalla,
mutta ennen joululomalle lähtöä halusin saada sen lopultakin valmiiksi.

Tein yhtä aikaa kahta medaljonkia, koska ensimmäinen näytti menevän pilalle.
Ei mennytkään, mutta se toinen meni.
Siitä syntyi seuraavan postauksen kaulakoru.



Ensin piirrotin ja sahasin puoliskojen aihiot...



...ja prässäsin ne heittoprässillä muotoonsa.
Puoliskot sahasin suurinpiirteiseen muotoonsa, jonka jälkeen piirrotin ja
sahasin medaljongin sisälle tulevien sisäsarjojen aukot.
Leimat löin sisäsarjaan.


Juotin medaljongin puoliskot sisäsarja-aihioihin.
Tämä oli koko medaljongin tekemisen vaikein vaihe.
Pohjalevyt eivät olleet aivan suorat,
jolloin sivut eivät juottuneet nätisti paikoilleen,
vaan juotteella paikkailua piti tehdä tosi paljon.

Sahasin ylimääräiset materiaalit sivuilta pois, liimasin kappaleet
pikaliimalla kiinni toisiinsa ja viilasin ja filssasin samaan kokoon.
Tässä vaiheessa aloin tehdä toista medaljonkia, kun näytti, että saumat ovat pahasti auki.
Myöhempi tutkiskelu osoitti, että saumat olivat nätisti kiinni, 
mutta pikaliimasauma oli hämännyt silmää,
näyttäen auki olevalta juotossaumalta.




Seuraavaksi vedin ja juotin saranaputken...


...ja sahasin sen oikeaan mittaansa ja muotoonsa.
Pikaliimalla yhteen liimatut puoliskot irrotin toisistaan lämmittämällä,
pikaliiman liuotin pois asetonilla.


Seuraavaksi aloin taistella saranaputken juottamisen kanssa.
Haastavaa oli sekin ja opetti minulle paljon juottamisesta.
Hyvä homma siis.

Toisen medaljongin sarana juottui niin rumasti, että otin riskin ja
yritin lämmittää sitä uudelleen, jotta saisin saranan irti.
Ohut hopealevy kuitenkin suli ennen kuin ehdin kunnolla edes lämmityspuuhiin.
Toinen puolisko jäi kumminkin ehjäksi ja tein siitä myöhemmin riipuksen.


Saranaputken juottamisen jälkeen putki pitää riivata kartion muotoiseksi.
Pitkän yksitoikkoisen homman jälkeen juotin ripustuslenkin renkaan ja lukkosalvan
ja huokaisin syvään, koska työhön ei tämän jälkeen tarvitsisi juotospillin kanssa koskea.
Pelottavaa touhua.


Kun saranaputki oli riivattu, viilasin saranaputken päät viistoiksi.
Tämän jälkeen valmistin saranatapin.
Kahteen kertaan tietenkin, koska ensimmäinen sujahti saranaputken läpi.
Niittasin saranatapin saranaputken sisään ja kiillotin medaljongin hopeointia varten.



Hannu-ope hopeoi medaljongin.




Valmis.
Työvoitto.
Jes!

13. joulukuuta 2016

kruunuistukka

Tehtävänä oli valmistaa sormus, jossa on kruunuistukassa 8mm cubic zirkonia.

Tehdessäni sormusta umpi-istukalla tulin tehneeksi kolme eri kokoista sormusrunkoa,
joten tähän sormukseen oli runko jo valmiin.
Istukan valmistus aloitettin samalla tavalla kuin kartioistukkasormuksessa.
Kartion tekemisen jälkeen merkkasin kynsien paikat.


Kiinnitin istukan pieneen varteen ja aloin viilaamaan pyöröviilalla kruunua.


Viilaamisen jälkeen sahasin kruunun alaosan irti, 
viilasin sinne tulevat aukot ja kiillotin kruunun.


Juotin kruunun alaosan takaisin paikoilleen ja kiillotin kruunun uudelleen.
Tämän jälkeen aloin mitoittamaan kruunun paikkaa sormusrunkoon.


Sahasin kruunulle paikan runkoon ja viilasin rungosta mieleisen.
Tämän jälkeen juotin kruunun paikoilleen.


Juottamisen jälkeen vuorossa jälleen kiillottamista, jonka jälkeen pääsin kivenistutuspuuhiin.
Ensin kynnet käännettiin kiven päälle pihdeillä...


...jonka jälkeen ne painettiin napakasti paikoilleen istutuspainimella.
Lopuksi kiillotus ja valmiin sormuksen ihailua.

12. joulukuuta 2016

emalointi

Emalointi aloitettiin loppuvuodesta suunnittelulla ja koekappaleiden valmistamisella.
Varsinainen emaloitikurssi alkaa helmikuussa.
Nyt kokeiltavaa tekniikkaa kutsutaan voileipätekniikaksi.

Sahasin hopeasta kaksi erilasta koepalaa värien kokeilua ja
märkäemalitekniikkaan tutustumista varten.
Sahattujen kappaleiden alle juotin alaosa 0-juotteella.
Todella korkeassa lämmössä sulavaa 0-juotetta käytetään emaloinnissa,
jottei juote lähde juoksemaan emalointiuunissa.


Märkäemalia tehtäessä homma aloitetaan murskaamalla lasia hienoksi lasijauhoksi, siivilöimällä se...


...ja pesemällä tislatulla vedellä.

Emali levitetään märkänä hopeasta valmistetun palan aukkoihin.
Aukkoa ei saa täyttää kerralla, vaan se vaatii noin kolme eri täyttökertaa tullakseen valmiiksi.
Aukkojen sivureunojen kanssa on oltava huolellinen ja täytettävä aukko
kullakin kerralla sivureunoja myöten, vaikkei se pinnasta täyteen tulisikaan.


Yllä mallipala kolmeen kertaan täytettynä.
Tämän jälkeen kappaleesta vesihiotaan ylimääränen emali pois.


Koekappaleen valmistamisen jälkeen olin valinnut sopivat värit ja
aloin työstää ensimmäistä oikeaa emalointityötä.
Jakson aikana tulee suunnitella, kuvantaa ja valmistaa kaksi
max. 40mmx40mm kokoista emalointityötä .

Piirtelyistäni valitsin ensimmäiseksi työksi kasviaiheisen riipuksen.
Ensin sahailua ja viilailua.


Halusin tehdä työn läpinäkyvällä emalilla niin, että emalin alta näkyy
ruusuporalla tekemäni kuvionti; lehdissä ja taustassa eri näköisinä.


 Kun sain pinta- ja pohjapalat valmiiksi, juotin ne yhteen.


Emalit valmistettiin, kuten edellä kerrottu...


Harjasin emaloitavan kappaleen pinnaan puhtaaksi ja rasvattomaksi
juoksevan veden alla lasikuituharjalla.
Sen jälkeen täyttöpuuhiin.
Märkä emali kuivataan esim. vanhalla pellavapyyhkeen palasella.
Tämän jälkeen työn pitää vielä kuivahtaa lämpimässä paikassa
uunin päällä ennen uuniin laittamista.


Uunissa työ viivähtää vaihtelevan ajan koosta ja väristä riippuen;
oikea aika selviää uniin kurkkimalla. 
Polton jälkeen työn pitää antaa jäähtyä pikkuhiljaa lämpimässä paikassa
esim. uunin päällä tai lämpölevyllä, muuten lasi voi raksahtaa rikki.

Vaikka työ näyttää hassulta, ei siitä kannata välittää.
Ilmakuplista kannattaa.
Ne on ärsyttäviä.
Todella ärsyttäviä.
Eikä niiden tuloa voi ennakoida.
Onneksi niitä voi kokeilla porata pois timanttiporalla.


Toinen kerros...


Hiontaa ja porailua.
Ja kolmas kerros.
Ja hiontaa ja porailua.
Ja pari voimasanaa....
Ja neljäs kerros.


Lopulta olin riittävä tyytyväinen, jonka  jälkeen hion
vesihionnalla ylimääräiset emalit pois.
Jos emalityöhön halutaan kiiltävä pinta, voi sen vielä lopuksi
vesihionnan jälkeen kiiltopolttaa.


Valmis koru (ilmakuplilla)
Ärsyttävä tekniikka, koska lopputulemaan ei voi hirveästi vaikuttaa.
Pistää kuitenkin haastamaan itsensä ja kokeilemaan uudelleen ja uudelleen ja...

kuvaustreeniä

Korujen kuvaaminen on varsin haastavaa.
Sitäkin treenataan.
Alla kuvauskokeilujen tuloksia.











6. joulukuuta 2016

rivisormus

Materiaaleina 925 hopea ja 3mm cubic zirconia kivet.

Rivisormuksen teko aloitettaan vetämällä hopeakankea sopivaan 
vahvuuteen ja valssaamalla päät haluttuun muotoon. 
Toiseen sormukseen tein suorakulmaisen ja toiseen puolipyöreän rungon.
Rungon keskellä jätettään paksumpi kohta, johon kivet istutetaan.


Sormusten juottamisen ja rungon muotoilun jälkeen kivien paikat 
mitoitetaan takasti. Runkoon sahataan ensin urat kivien koon ja 
valmiin sormuksen leveyden mukaan. Tällöin runkoon muodostuu neliöt, 
joiden keskelle porataan läpireiät jigiä apunakäyttäen.


Kivet pitää saada upoksiin, joten niitä varten 
tehdään sopivan kokoisella ruusuporalla sovitteet.


Kun sovitteet ovat oikean syvyiset, aletaan pyöröviilaa apunkäyttäen 
viilaamaan kynsiä kivien istuttamista varten.


Viilaamisen jälkeen kiviä päästään soivittamaan ja runkoa kiillotamaan.


Rungot enne istutusta.


Kivien istutus istutuspunsseli apunakäyttäen.


Sormuksen ennen runkojen muotoilua ja kiilloitusta.


Valmiit sormukset