lankaistukka vol 2

Koska en ollut tyytyväinen ensimmäiseen lankaistukkaan, 

päätin tehdä heti perään toisen, 

vähän helpomman muotoisella kivellä. 

Kiveksi valikoitui ovaali savukvartsi ja 

istukkaan käytin 585 keltakultaa.

Ovaali istukka oli huomattavasti helpompi tehdä, 

kuin sydämen muotoinen, 

vaikka omat haasteensa siinäkin toki oli. 

Samalla päätin yrittää purkaa sydämen muotoisen lankaistukan, korjata sen ja

istuttaa uuden kiven rikki menneen tilalle.

Kivi oli hieman eri kokoinen ja paksumpi uumaltaan, kuin ensimmäinen, joten 

täydellistä istuvuutta en edelleenkään saanut.

Ensimmäisiksi lankaistukoiksi aivan kelvolliset lopputulokset, vaikka hurjasti parannettavaa toki jäi edelleen.

emali ei jätä rauhaan

Värien testailua suurempaa korua varten.

Samalla syntyi setti korviksia, joissa on kiinteät tapit ja 

niihin vaihdettavia erivärisiä koverrettuja emaloituja rinkuloita.

Hopealevyyn on valssattu pitsiä, joka kuultaa läpinäkyvän emalin läpi.

Äidin ystävän väri on turkoosi ja 

koska emalista on löytynyt täydellinen turkoosi ja korumalli, 

joka on hyväksi todettu, niin synttärilahja on kädenkäänteessä tehty.

Kun vauhtiin pääsee, on vauhti pidettävä yllä :)

Jyrsin hopeaan sydämen ja emaloin sen ohuella kerroksella 

läpikuultavaa punaista emalia.

riipukset

Opiskelukaveri teknisen työn opettajan koulutuksen ajoilta 

tykästyi aiemmin tekemäni riipuksen muotokieleen.

Lähdimme muokkaamaan ideaa hieman maskuliinisempaan suuntaan,

säilyttäen saman kuvioinnin, kuin aiemmassa riipuksessa on.

Materiaaliksi valikoitus 4mm paksu hopealevy, 

jolloin riipukseen saadaan mukavasti massaa ja kokoa.

Kuviot toteutin emaloimalla.

Ensin sahasin hopealevystä oikean kokoisen palan.

Tämän jälkeen viilasin ja filassasin palan muotoonsa ja 

leimasin sen asiaankuuluvin leimoin.

Seuraavaksi värjäsin palan pinnan valkoisella vesivärillä ja 

piirsin siihen halutut kuviot.

Jyrsin kuvioiden ääriviivat ruusuporalla, jonka jälkeen

jyrsin kuviot riittävän syviksi emalia varten.

Kiinnittäminen päätettiin tehdä putken läpi kulkevalla nahkanauhalla,

joka on mahdollista vaihtaa myös ketjuksi niin halutessaan.

Vedin 3mm;n nahkanauhalle sopivan kokoisen putken,

viilasin kappaleen ylereunaan uran putkea varten ja 

juotin putken ylipitkänä kiinni.

Tämän jälkeen emalointi jo tututulla menetelmällä ja välivaiheilla.

Emaloinnin valmistuttua vedin putkea, josta sahasin sopivan kokoiset

pätkät nahkanauhan päihin liimattavaksi.

Leimasin putket ja juotin niiden päihin soikeat lenkit, 

jotta nauha mahtuu tulemaan pukesta läpi vaihtamista varten 

(lukon lenkki on avonainen, joten sen irrottamala nauhan saa pujautettua pois).

Tämän jälkeen kiinnittelin lukot ja lukkolenkin, sahasin kappaleesta ylimääräiset 

putkenpätkät pois, hioin sivut ja takapuolen ja mattasin korun pinnat.

Korun valmistumisen loppumetreillä tuli ajatus vuosipäivälahjasta vaimolle.

Tuumasta toimeen, tuttua tekniikkaa ja muotokieltä hyödyntäen.

Vaimon koruun tein kiiltävä emalipinnan, muuten pinnat 

ovat satiinimatat, kuten miehen korussakin.

miesten korut

Saimme tehtäväksi valmistaa tarkasti kuvien ja 

mittojen mukaan kalvosinnapit ja kravatinpitimen.

Työ noudatteli paljolti samoja vaiheita, kuin aiemmin tekemäni miesten korut, 

joten tässä vain vaihekuvia muutamilla kommenteilla...

Aloitin kravatinpitimestä.

Piirrotus, poraaminen ja sahaaminen...

...viilaaminen, jousiosan juottaminen ja muotoilu sekä leimojen lyöminen.

Kalvosinnapit alkoivat niinikään piirrottamisella,

poraamisella, sahaamisella ja viilaamisella.

Putken vetoa ja katkaisua saranoita varten.

Pohjapalat saranaputkineen ja jalustat leimoineen.

Jalustoihin juotetut saranaputket.

Taulujen juottaminen aluslevyyn ja jalustojen kiinni juottaminen.

Saranaputkien riivaminen ja saranatappien sovittelu.

Sotkemisjuttuja Blizin kanssa, kravatinpitimen kiillottelua ja 

kalvosinnappien viimeistelyä ennen niittaamista.

keltakultasormus

Toinen kosketukseni kultaan tapahtui rivisormuksen muodossa.

Äiti täytti pyöreitä ja isä halusi minun tekevän hänelle sormuksen lahjaksi.

Tein sormuksen 585 keltakullasta ja kiviksi valikoitui 3 tummanvihreää granaattia.

Sormus tehtiin aivan samalla periaatteella kuin nämä hopeiset rivarit aiemmin.

Ensin valssausta, hehkutusta ja valssausta.

Langan veto neliöksi.

Lankavalssilla sormuksen keskelle paksumpi kohta kiviä varten ja

sormuspinnalla juottamista varten muotoa hakemaan.

Juottaminen ja sormusrungon pyöristäminen sormuspinnan avulla.

Leimat ja kivien paikojen mitoittaminen.

Sahausta, porausta ja ruusuporalla jyrsintää.

Kivien sovittelua ja kynsien viilaaminen.

Rungon muotoilu, kiillotus ja kivien lopullinen sovittelu.

Kivien istuttaminen ja sormuksen lopullinen kiillotus.