Tammikuussa saatiin tuotesuunnittelun ja tuotteenvalmistamisen työksi asiakastyö.
Asiakkaina opettajamme Tarja ja taitovalmentajamme Salli.
Työnimikkeenä riipus.
Asikkaat nostettiin arvalla, minulle osui Salli.
Kumpainenkin esitti omalle porukalleen toiveita siitä, mitä riipukseltansa haluaa.
Aloitin homman piirtelemällä erilaisia vaihtoehtoja Sallin toiveiden mukaan.
Salli päätyi hopeiseen "boxiin", jonka sisään voi vaihtaa erilaisia materiaaleja.
Korun aukotettu etuseinä ja sivut ovat kiiltävät ja takaseinä karkealla filssillä filssattu.
Näin korua voi käyttää myös umpinainen takaseinä eteenpäin,
jolloin korun ulkonäkö muuttuu täysin.
Valmistin mallineet erilaisilla aukotuksilla pahvista ja
hopeoidusta palloketjunpätkistä, jotta Salli saisi
mahdollisiman hyvän kuvan siitä, mitä on tulossa.
Mallineiden sisään laitoin huopapaloja,
joita myös valmiin korun sisällä voisi käyttää.
Itse korun valmistamisen aloitin 1 mm:n hopealevystä.
Sahasin, viilasin ja filssasin ensin materiaalin sivuseiniä varten.
Löin leimat korun pohjaan jäävään osaan.
Viilasin kulmien kohdalta materiaalia pois niin,
että sain taivutettu palaan kaksi 90° kulmaa.
Juotin sivuseinäkappaleen kiinni etuseinään.
Piirrotin ja sahasin aukot, sahasin ylimääräisen
materiaalin pois ja juotin kappaleet kiinni takaseinään.
Sahasin ylimääräiset materiaalit pois, viilasin, filssasin ja kiillotin
etu- ja sivuseinät ja filssasin karkealla paperilla takaseinän.
Juotin palloketjun kiinteäksi molempiin sivuseiniin.
Ketju on Sallin toiveiden mukaan 80 cm pitkä, joten lukkoa ei tarvita.
Tein ensin ketjua varten syvennykset ruusuporalla.
Mustasin syvennyksen ympäryksen tussilla,
jottei juote lähtisi leviämään ei-toivottuihin paikkoihin.
Lämmitin korua ja laitoin juotosnestettä kuoppaan ja pikkuruisen juotospalan perään.
Ketjun juottaminen oli varsin haastavaa; ohut palloketju sulaa todella helposti ja
koru itsessään tarvitsee paljon lämpöä, jotta juottaminen onnistuu.
Ensimmäisessä juotoksessa laitoin pinsetit liian kauas,
enkä saanut ketjua juottumaan haluamaani asentoon.
Lämmitin korua uudelleen ja kuin ihmeen kaupalla sain ketjun kääntymään sitä sulattamatta.
Seuraavalla kerralla olin viisaampi, pidin ketjua kiinni aivan
ensimmäisen pallon takaa ja juottaminen onnistui kerralla hyvin.
Korua joutui lämmittämään niin paljon, että siistiksi kiillotettujen
sivujen juotossaumat tulivat rumasti esiin.
Päädyimme Sallin kanssa filssaamaan myös korun sivuseinät,
koska useista yrityksistä huolimatta kuroutuneita saumoja ei saanut piiloon.
Koska korun teko oli erittäin mukavaa, tein saman tien kolme korua;
kaksi erilaisilla aukotuksilla kuin Sallin ja yhteen ketjun lävistämään koko korun rungon.
Lopuksi korut hopeoitiin ja kiillotin ne hopeankiillotusliinalla.
Valmista korua voi käytää tyhjänä,
laittaa sen sisään puuta...
...huopaa
tai vaikkapa jotain luonnonmateriaalia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti