sahausharjoitukset riipuksiksi

 Lähtökohtana syksyn ensimmäiset sahausharjoitukset messingistä.

Sahasin kuparista messinkien kokoiset rinkulat ja juotin niihin 

messinkiset langan pätkät messingin kiinitystä varten.

Emaloin kuparit kuivaemaloinnilla.

Kupersin messinkiset sahausrjoitukset ja viilasin kiinnityslangat sopivan mittaisiksi.

Blizasin messingit ja hankasin patapadalla pinnat "antiikkisen" näköisesksi...

...ja kiinnitin ne emalipohjien päälle taivuttamalla langat messingin päälle.

lisää niitattuja sormuksia

Toiseen niitattuun sormukseen halusin kokeilla hopean kanssa mustaa akryyliä.

Suunnittelin kahden vinoksi hiotun akryylin väliin ohuen hopealevyn.

Akryylien sahaaminen, viilaaminen ja hionta. 

Hopearinkuloiden sahaaminen ja keskimmäisen hopealevyn 

valssaaminen sopivaan paksuuteen.

Ulompien hopealevyjen viilaaminen ja filssaaminen muotoonsa. 

Reikien poraaminen ja leimojen lyöminen. 

Niittien valmistus, osien sovitus ja 

sormuksen viilaaminen oikeaan kokoonsa.

Niittaaminen tapahtui kuulapäävasaralla 1,2 mm:n hopealangasta niitaten. 

Tämän sormuksen niittaaminen oli huomattavasti helpompaa, 

kuin ensimmäisen vinorunkoisen sormuksen; 

omat kädet riittivät ja niiteistä tuli varsin siistit.

Viimeistelin sormuksen mattasatiinipintaiseksi 

mikromoottoriin kiinnitettävälä mattauslaikalla.

Ei kahta ilman kolmatta...

Halusin kokeilla niittaamista myös hieman erilailla.

Suunnittelin sormuksen, jossa runko olisi ikäänkuin poikki ja

tyhjään kohtaan niittaisin huopapaloja.

Suunnitelmasta liikkeelle...

Sahasin & leimasin hopealevyn ja juotin sormusrungon.

Mitoitin hopeasta palan, jonka viilasin niin, 

että sain sen taivuteltua suorakulmaiseksi, 

oikean kokoiseksi, kolmeseinämäiseksi "laatikoksi".

Juotin "laatikon" kiinni sormusrunkoon.

"Laatikko" oli juottamisen jälkeen hivenen vinossa.

Pieni virhe, mutta pisti silmään niin paljon, että sahasin juotoksen irti ja juotin uudelleen.

Seuraavaksi sahasin niitattavan osan seinämät oikeaan mittaansa ja porasin niitille reiät. 

Tämän jälkeen sahasin sormusrungosta pois seinämien välissä olevan pätkän.

Viimeistelin sormusrungon pyöreän osan karkealla 

filssipaperilla filssaamalla ja pystyseinämät kiillottamalla.

Valmistin niitin 2 mm:n opealangasta. Palloksijuottamisen sijaan 

naputtelin ensimmäisenkin pään muotoonsa kuulapäävasaralla.

Sitten vaan sovittelemaan sopivaa värikomboa pystyseinämien väliin...

Niittaminen jännitti hieman, koska huopapalat antavat periksi ja

 niitti piti saada pysymään napakasti kiinni.

Niittaaminen sujui kuitenkin hyvin, eikä alempi niitinkantakaan kärsinyt pahemmin, 

kun suojasin tasoalasimen nahanpalalla ja niitinkannan paksulla teippikerroksella.

niitattu sormus

Tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa sormus, 

jossa ei käytetä juottamista, vaan sormus kasataan niittaamalla.

Suunnittelin useamman sormuksen, joista lähdin ensin 

toteuttamaan hopeasta, akryylistä tehtävää sormusta.

Sormuksen jujuna olisi huopapallo, jonka voi vaihtaa 

monen värin valikoimasta makunsa mukaiseksi.

Ensin sahasin 1,5mm:n hopealevystä karkeasti 8-muotoiset osat. 

Liimasin osat toisiinsa pikaliimalla, jotta sain viilattua ne 

lopulliseen kokoonsa samanmuotoisiksi.

Tämän jälkeen sahasin akryylilevystä rinkulan, jossa oli reilusti viilausvaraa. 

Koska sormus leviää ylöspäin, viilasin ja hioin akryylistä ylöspäin levenevän.

Merkkasin huopeaosiin reikien paikat, porasin reiät niittejä varten ja 

tein hieman suuremmalla poranterällä reikiin senkkaukset.

Pikaliimalla yhteen liimatut osat saa helpoiten irti lämmittämällä paloja juotospillillä.

Niittilangaksi piti vetää 1,2 mm:n hopealankaa.

Langan vetäminen aloitetaan valssaamalla lankavalssilla hopeakankea.

Kanki laitetaan valssiin aina samoin päin ja se pitää hehkuttaa 

punahehkuun aina, kun sen pituus on kaksinkertaistunut.

Kun lanka on saatu valssattua n. 2 mm:ksi, aloitetaan langan vetäminen vetosiivun läpi.

Ensin valitaan reikäkooltaan sopiva vetosiivu ja kiinnitetään se 

viilapenkkiin niin, etteivät reiät osu viilapenkin leukojen väliin.

Langan pää viilataan kartioksi, jotta se mahtuu läpi vetosiivun reiästä.

Lankaa vedettäessä siihen hangataan kynttilää, jotta se kulkee 

helpommin vetosiivun reiän läpi.

Lanka vedetään pihtien kanssa aina edellistä pienemmästä reiästä, 

kunnes oikea paksuus on saavutettu.

Ensimmäinen "kokeilukasaus"

Hopeaosiin porattujen reikien avulla porasin reiät akryyliin. 

Näin koko paketti saadaan istumaan yhteen täydellisesti.

Osat kokoamista vaille valmiina.

Ennen niittaamista juotin hopealangan päihin pallot ensimmäisiksi niitinpäiksi.

Laitoin niitit paikalleen ja löin niitin päätä varovasti vasaralla, jotta se jää napakasti kiinni.

Sormuksen niittaaminen oli varsin työlästä sormusrungon ollessa vino. 

Onneksi apukädet löytyivät läheltä ja hommiin päästiin.

Sulatettu niitinpää laitettiin viilapenkissä kiinni olevaan niittauspunsselin päälle. 

Toisesta päästä katkaisin langan sopivan mittaiseksi niittaamista varten.

Ensin langan pää tyssättiin punsselilla, jonka jälkeen niitin kantaa 

alettiin muodostaa niittauspunsselilla pyöreäksi.

Niittaamisen jälkeen siistitin sormusrunkoon tulleet 

kolhut filssaamalla ja kiillotin sormuksen.

Valmis sormus ja vaihtopallot.